My pics

Harrastelija valokuvaajan valokuvaus aiheinen blogi, jossa jaan kuviani ja bloggailen muistakin minua innostavista asioista.

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Salaisen puutarhan lumoissa Vol.1

Eilen oli kiva päivä, kaunis lokakuun loppupuolen lauantai...millainen tulee tästä sitä seuraavasta sunnuntaista? Viikonlopun yksi tarkoitus lienee rentoutua, tehdä mukavia asioita, ulkoilla, nukkua pidenpään ja oleilla; hyggeillä, kuten nykyinen fiinimpi termi kuuluu. No, onkos siellä noudatettu edes jotakin edellä mainituista? Minä ryystän jo seitsemän pintaan aamukahvejani ja tähyilen vielä pimeää taivasta, että saisin jotakin selkoa tulevan päivän säätilasta, minua kun innostaisi lähteä kuvailemaan, ja arvatkaapas millaiseen paikkaan? No viljelypalstoille...kävin viime kevättalvella samaisessa paikassa, ja sain sieltä kivoja kuvia, nyt ajattelin, että kun kesä on ohi, eikä talvi vielä tullut,  olisi kiva ajankohta käväistä paikanpäällä uudelleen.


Tästä matka kohti salaista puutarhaa alkoi...


Lämpötila laski vajaan tunnin aikana yli puolitoista astetta, kuten se usein auringon nousun aikoihin tekee, mittari näyttää nyt vähän yli -2 astetta. Tulee mitä ilmeisemmin kiva päivä, joten eikun pukeutumaan ja kohti uusia kuvausseikkailuja raikkaaseen aamuun. Bussiaikataulu on nyt tarkistettu ja päätös lähtemisestä kohti palstoja myös:)


Kohta ollaankin jo perillä...


Palataan kuitenkin ihan hetkiseksi vielä eiliseen iltaan...

Eilen illalla oli vähän sumua täällä meilläpäin ja siitä innostuneena päätin lähteä ottamaan pari kuvaa, vaikka tiesin jo etukäteen, että ilman jalustaa pimeässä illasssa saan tuskin ainoatakaan julkaisukelpoista otosta. Valoa oli hyvin niukasti ja ilmassa melkoisesti kosteutta, vaikka satanut ei lainkaan, lisäksi kelmeät iltavalot; katulamput toivat omat haasteensa tai etunsa hommaan. Mutta kuten arvasinkin kuviin tuli niin paljon kohinaa ja valosaastetta mukaan, ettei homma oikein pelittänyt.


Eilisesssä postauksessani mainitsinkin niistä Kameraliike Rajalan kursseista, niin yksi kurssi,  joka minua juurikin kiinnostaisi olisi tuo pimeässä kuvaamiseen liittyvä, olisi kiva oppia niksit siihen. Onko joku teistä perehtynyt sen saloihin ja jos on, niin laitahan vähän vinkkejäsi,  miten lopputulokseksi saa onnistuneita  kuvia, kiitos ja kumarrus siitä jo etukäteen:)


Ja sitten niihin palstoihin ja salaiseen puutarhaan....

Päivä on tässäkohta ehtinyt jo yli puolenpäivän ja minä saanut kuvausreissuni tehtyä. Olipas hieno kokemus poiketa näin loppu syksystä "salaisessa puutarhassa" Syksy ei yhtään vähentänyt palstaviljely alueen viehätystä, ei liioin se,  että melkein pilasin uudenkarheat syysnilkkurini,  koska paikoitellen alueella oli varsin märkää ja mutaista!!Toki mielessäni kävi sekin ajatus, että miksi ihmeessä en käynyt täällä myös kesällä? Tosin kuvaaminen melkoisen laajalla alueella palstan vuokraajien ollessa paikanpäällä ei kuvaaminen tietenkään olisi samanlaista ja välitöntä kuten se nyt oli kun  pakkalla ei ollut ketään.




Yllättävän viileältä tuntui tuo parin  asteen pakkanen kuitenkin, vaikka pukeuduin ihan hyvin, niin olisi voinut olla vaatetta jopa vielä enemmän päällä. Osa palstoista oli laitettu hienosti jo talvikuntoon, taas ensi kevättä ja kylvöjä odottelemaan, sadot oli korjattu ja palsta ympäristöineen siistitty. Toki alueella oli myös kauteen väsähtäneiden viljelijöiden palstoja, joissa hommat oli jääneet vähän vaiheeseen ja loppusadot niille sijoilleen.






Ja lopulta päästäänkin sitten tutustumaan sinne puutarhan salasimpiin sopukoihin...


Sydämellisesti tervetuloa!






Kauneutta voi nähdä niin monin eri tavoin, vai mitä mieltä olette? 





Salaista puutarhaa "vartioi" arvonsa tunteva neiti:)


Huomenna lisää salaisen puutarhan lumoa:  Vol.2

lauantai 21. lokakuuta 2017

Pakkasaamun lumous

Tänään,  oli ainakin täällä pääkaupunkiseudulla jo toinen tämän loppusyksyn pakkasaamu, talvi on jossakin tuolla jo odottelemassa...tuleekohan tänä vuonna kunnon talvea? Takana on pari keski-eurooppalaistyyppistä talven tapaista, marraskuukin on jo ihan pian.



Mikä ihana viileys ja hiljaisuus olikaan lokakuisessa pakkasaamussa, kun aurinko vasta alkoi kipuamaan taivaalle. Ihana loppusyksyinen kuvaus ilma! Aamulla varhain lähdin lähimetsään kävelylle, pakkasta oli n.3-4 astetta, kasvit ja maa kauniin kuuran peitossa ja lätäköt jäässä. Metsä oli hiljainen, lukuunottamatta mustarastaiden aamuista ääntelyä, sekä paria aamuvirkkua koiranulkoiluttajaa. Luonto on huikean kaunis myös kylmänä lokakuisena pakkasaamuna, kasvit olivat saaneet ylleen kuurahunnun.



Metsä oli pukeutunut ensimmäisiin pakkasaamuihin varsin kauniisti...



Kävin napsimassa nämä kuvat siis aamulla, kun pyykit pyörivät koneessa...teen usein niin, että suunittelen kuvausreissuni jo etukäteen. Huomisellekin on jo olemassa kuvaussuunnitelma, mutta jälleen kerran sää määrä tahdin, jos on kiva aamu, niin lähden kuvaamaan ja jos taas ei ole, saatan jättää väliin koko kuvaamisen...kameran muistikorttinikin on täyttynyt syksyn kuluessa kovaa vauhtia, mikä kertoo vain siitä, että kuvattavaa on ollut tarjolla.




Katselin tässä jokin aika sitten kameraliike Rajalan kurssitarjontaa, tarjolla olisi ollut useampi kiinnostava...vielä en  kuitenkaan ilmoittutunut, mutta ehkäpä vielä joskus löydän itseni tuollaiselta kurssilta? Olettekos te käyneet kuvauskursseilla, vai oletteko vain alkaneet kuvata kameran ostettuanne?




Mukavaa lauantai-iltaa!!


perjantai 20. lokakuuta 2017

Pidätkö itsestäsi huolta, miten sinä voit?

Tarkoitukseni oli jo eilen postata tästä aiheesta, mutta aina ei kaikki sitten menekään ihan niin kuin suunnittelee..?...vietinkin sitten iltaa ihan muualla kuin blogini parissa... nimittäin sairaalassa!!...onneksi päästiin ihan vaan säikähdyksellä, eikä ollut kysymys mistään vakavasta, kuten terveyskeskus lääkärin epäily oli, minkä takia sitten passitettiinkin tk:lta välittömästi sairaalaan lisätutkimuksiin, ei tosin minua.

Tästä episodista onkin sitten aasinsiltaa pitkin helppo päästä itse asiaan eli huolenpitoon ja siihen miten me pidämme huolta itsestämme, vai pidämmekö?? Moni taitaa uskoa pitävänsä. Toisaalta myös moni tuhoaa itseään ihan huolella ja ihan tietoisesti. Nykypäivänä kaikki liikkuvat vauvasta vaariin; on vauvauinnit ja muskarit, seniorikansalaisten lentisporukat, jumpat ja kuntosalijäsenyydet ja omat Pt:t!!


Käymme hammaslääkärissä, mani-ja pedikyyreissä, terveystarkastuksissa,  kasvohoidoissa, kampaajalla ja parturissa-pidämme siis huolta itsestämme, vai pidämmekö, olemmeko itsehoidon ammattilaisia? Ja kuitenkin osa meistä on huonokuntoisia ja monisairaita. Erilaisia terveydenhoidon ammattilaisia, ammatinharjoittajia, jotka tarjoavat myös erilaisia hoitoja on tarjolla paljon ja jokainen voi valita ja käyttää itsensä hoitamiseen juuri sellaisia, joista kokee saavansa hyvää oloa ja apua.


Todella suosittuja ovat myös erilaiset itsehoidon oppaat, kirjat, verkkokurssit, messut sekä itsensä kehittämiseen tarkoitetut retriitit ja viikonloppukurssit. Tänä päivänä ihmiset ovat valmiita satsaamaan omaan hyvinvointiinsa paljon ja elinikämme ennusteet ovatkin nousseet, tavoitellaan niin henkistä, kuin fyysistäkin kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ja silti,  osa ihmisistä voi myös kaiken tämän terveys-ja hyvinvointi hypetyksen seassa todella huonosti. Oma mieli, fysiikka ja psyyke eivät voi hyvin ja miksi ei...onko yhteiskuntamme liian kova, odotukset liian korkealla, joillekin jopa tavoittamattomissa?



Hyvinvointimme on myös hyvä bisnes, moni saa siitä elantonsa. Hyvinvointivalmentajat, luennoitsijat ja kurssittajat takovat, kun rauta on kuumaa ja tarjonta kohtaa kysynnän. Moni tämän alan guru maailmalla on multimiljonääri.


Mitäpä,  jos tänä viikonloppuna panostaisit ihan vain itseesi ja miettisit ; Miten minä ihan oikeasti voin, olisko tarvetta muutokselle? Näihin ajatuksiin lopettelen tänään, postaukseni ja toivottelen kaikille oikein kivaa ja rentouttavaa viikonloppua,  pitäkää huolta itsestänne♡Voikaa hyvin!



















keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Mikä meidät saa sairastumaan?

Oletko koskaan miettinyt syvällisemmin miksi ihmiset sairastuvat? Puhutaan elintaso-ja itseaiheutetuista sairauksista. Kaikkihan me olemme joskus sairastaneet...mutta mitä ovat ne syyt,  jotka saavat meidät sairastumaan? Allergiat esimerkiksi ovat yleistyneet valtavasti, puhutaan siitä miten prosessoitu ruoka ja lisäaineet ovat syitä siihen. Jollakulla voi olla huono vastustuskyky...on ihmisiä jotka ovat usein sairaina ja taas toisia, joihin ei koskaan tartu mikään.


Sairauden laadusta ja kestosta riippuen se voi vaikuttaa myös  muihin, ei ainoastaan sairastelijaan itseensä. Sairaana saattaa olla myös pahantuulinen  kärsimätön ja hankala, varsinkin jos sairaus pitkittyy,  eikä siihen tunnu edes oikein löytyvän syytä, epätietoisuus on pahinta ja silloin mielikuvitus alkaa helposti tehdä tepposiaan ja netin keskustelupalstat oireisiin sopivista keskusteluista kiinnostaa.


Moni kärsii mitä erilaisimmista oireista, jotka voisivat sopia moniinkin sairauksiin,  takana saattaakin olla useita sairaslomia, lääkemääräyksiä ja pohdintaa siitä, että mikä kumma minua oikein vaivaa?? Lemmikit voivat aiheuttaa allergiaa, asunnon sisäilma saatta olla huono, home on varsinainen riesa nykyisin ja valitettavan yleinen asumuksissa,  toimistoissa,  kouluissa  työpaikoilla ja päiväkodeissa!!




Maaperässä voi olla Radonia ja silti alueelle rakennetaan, jos arvot rakennushetkellä mittauksissa eivät ylity suositusten yli, rakentamista jatketaan...ja taas joku sairastuu mystisiin oireisiin, eikä syytä sairastumiseen löydy, lopulta alkaa miettiä jo omaa mielenterveyttään  jos lääkärikin vain vähättelee oireita, eikä kuuntele potilastaan tai ei ymmärrä syitä ja seurauksia potiilaansa sairastelukertomuksista.


Erilaiset koko kropan säryt, hengitystieinfektiot, allergiset reaktiot, astmaoireet tai niiden  paheneminen voivat kertoa juuri näistä ongelmista. Ihmisiä, jotka kärsivät rajuista oireista ja taistelevat saadakseen jonkun uskomaan ja kuuntelemaan  on tässäkin maassa hurja määrä, jos olet yksi heistä, älä luovuta,  vaadi,  että saat asianmukaista kohtelua ja, että sinua kuunnellaan ja sinut otetaan tosissaan. Kohtalotovereita löytyy varmasti eri keskustelupalstoilta, yhdessä saa usein enemmän aikaan, kuin yksin...ei siis kannata jäädä yksin asian kanssa.


Oletko sinä kärsinyt tällaisista oireista, tai jostakin vastaavasta,  miten sinun oireitasi on  hoidettu, onko sinua uskottu, kun olet kertonut niistä?